Suomen maalipallomaajoukkuetta kuljetetaan kohti Tokion paralympialaisia
Malminkartanon treenisalilla käy kova pauke. Käynnissä on Suomen maalipallomaajoukkueen peliharjoitus ja kuusi kentällä olevaa pelaajaa heittää palloa vauhdikkaasti päädystä toiseen. Pelaajien silmien edessä on kokomustat laskettelulaseja muistuttavat näköesteet. Joukkue koostuu kokonaisuudessaan näkövammaisista ja vaikka kotimaisella sarjatasolla pelaa noin kymmenkunta näkevää, arvokisoihin heillä ei ole asiaa.
Nopeatempoinen laji jossa iskuilta ei vältytä
Peliväline painaa huikeat 1,25 kiloa ja sen sisällä olevien kulkusten ääni ohjaa pelaajia. Katsojan on vaikea havaita kilinää. Vaikka pelin aikana yleisön tulee olla täysin hiljaa, ääntä syntyy pallosta, syöksyistä ja liikkeestä. Kovimmat heittäjät sinkoavat pallon vastustajaa kohti 70 kilometrin tuntivauhtia eivätkä säännöt salli kuin muutaman sekunnin hengähdystauon heittojen välillä.
Neljänsiin paralympialaisiin tähtäävä lajin legenda Erkki Miinala on joukkueen tukipilareita. Nyt 32 vuotias konkari on vaihtanut pelipaikkaa ja hyökkää laidalta entistä innokkaammin. “Joukkue on uusiutunut viime vuosina, itselläni on vielä helposti kymmenen vuotta uraa jäljellä mikäli pysyn terveenä”, Miinala arvioi. Maalipallon on fyysinen laji, törmäyksiä sattuu joukkuetovereiden kanssa ja nopeatempoinen liike vaatii kovaa voimaharjoittelua, silti lajia pidetään taktisena ja herkkänä. “Parasta lajissa on sen monipuolisuus, kentällä pitää rentoutua hiljaisuudessa ja pitää ajatukset koossa, sitten seuraavassa hetkessä syöksyä voimalla ottamaan iskuja vastaan ja muutamassa sekunnissa olla uusi suunnitelma mielessä tekemässä hyökkäystä”, selittää maajoukkueen kapteeni Miika Honkanen. Honkasen meriitteihin kuuluu jo vuoden 2015 EM hopea sekä Rion paralympialaiset.
Maalipallon taktinen puoli yllätti kokeneen koripallovalmentajan
Lajin ominaisuudet yllättivät kaksi vuotta sitten koripallon parista maajoukkueen päävalmentajaksi siirtyneen Jarkko Pokkisen. “Eniten yllätti lajin taktisuus, sitä lähdin taklaamaan rekrytoimalla valmennustiimin maailman huippupelaajista. Fysiikka puolella näkövammaisia valmennetaan samoin kuin muitakin urheilijoita, enemmän uuden opettelua on ollut kentän ulkopuolisissa asioissa”, Pokkinen kertoo. Lajin ulkopuoliselle myös aistivalmennus on uusi asia matkalle menestykseen. Yli 30 vuotta koripallon parissa toimineelle valmentajalle siitä on tullut yksi mielenkiintoisimmista haasteista. “Kuuloaistia harjoitellaan erilaisilla toimilla, tärkeintä on että sykkeen taso ei saa nousta liian korkeaksi. Pelin aikana ääntä käytetään monella tavalla, myös vastustajan häiritsemiseen”.
Suomen lippu on tuttu näky arvokisojen palkintokorokkeella
Vuonna 1946 kehitetty laji debytoi paralympialaisissa 1976, Suomi on menestynyt lajissa hyvin. Miinala muistelee lämmöllä vuoden 2012 Lontoon paralympiakultaa, korkeimmalla korokkeella Suomalaiset seisoivat myös 16 vuotta aiemmin. Paljon mainetta ja mitaleita saavuttanut Miinala katsoo tiukasti tulevaisuudessa. “Nyt täytyy tehdä laadukkaita treenejä ja lokakuussa lähdetään ottamaan mitali EM-kisoista, sillä varmistamaan paikka Tokion koneeseen”.
Menevä on Suomen Paralympiakomitean virallinen yhteistyökumppani ja toimii läheisesti etenkin maalipallojoukkueen kanssa.
